Lampahilla vol 4

Sunnuntaina päästiin neljättä kertaa lampaille. Tällä kertaa tosiaan käytiin Somerolla Woollandiassa katsomassa miltä paimentaminen siellä näyttää. Meno ei näyttänyt ollenkaan siltä, että olisimme koskaan aiemmin lampaita edes nähneet! Ensin syötiin kovasti kakkaa ja sen jälkeen juostiin lampaiden ympärillä ja haukuttiin kovasti... Toisella kerralla otettiin muutamia kertoja pysähtymisiä käskystä ja ohhoh! Myyllä oli korvat ja se jopa kuunteli minua. Rauhoittelin sitä aina hetken verran ja päästin taas juoksemaan lampaiden ympärille. Lampaille olisi kiva päästä kyllä useammin kuin kerran kuukaudessa. Woollandiaan pääsee lampaille myös talvella, joten harkinnassa olisi, josko siellä kävisin talven aikana muutamia kertoja. Ensi kesänä voisi yrittää ryhdistäytyä ja päästä n. kerran viikossa treenaamaan jonnekin.

Myy melkein 6kk (c) Marjo Halmiala

Tiistaina oli meidän toinen tokotunti. Tällä tunnilla aloitettiin harjoittelemaan istumista liikkeestä. Istumisenhan Myy osaa, mutta en ole sitä liikkeestä vielä harjoitellut ollenkaan. Harjoitukset meni hyvin siihen asti, kunnes otin Myyn kanssa "välileikin" vetolelun kanssa. Tästähän neiti pikkasen kuumeni ja lopputunti (=5 minuuttia) menikin vinkuessa ja sählätessä. Kotona olemme nyt harjoitelleet tuota liikkeestä istumista ja lisäksi olemme harjoittelleet katsekontaktia vaihtelevilla pituuksilla. Nyt max. aika katsekontaktiin on 4 sekuntia. Sen jälkeen Myyllä alkaa mennä hermo, kun mitään ei tapahdu ja se alkaa keksimään muuta tekemistä (=lähtee pois, vinkuu, haukkuu tms...). Harjoituslistalla on ollut myös näyttelyseisominen. Alkoi nimittäin itseänikin pikkasen ärsyttämään sunnuntaina, kun neiti ei suostunut sen vertaa olemaan paikalla seisomassa, että saisi siitä kuvan otettua. Nyt Myy malttaa seistä jo pidemmän aikaa paikoillaan! Tätä lisää, niin mulla on messarissa kauniisti seisova kaunis tyttö <3 Messaria varten tarvitsee harjoitella vielä juoksemista naama eteenpäin (ei mun kasvoihin). Sisällä tätä olen yrittänyt vähän ottaa, mutta tilat on siellä rajalliset. Tarvisi siis päästä treenaamaan tuota ulos.

Roopen kanssa käytiin hakemassa taas satsi siedätyshoitoa. Märän syksyn vuoksi Roope on purrut takajalastaan tosi pahasti karvat pois :( Toivottavasti pakkaset pysyisivät, sillä vain nämä helpottavat Roopen oloa. Kortisonia menee nyt sekä suun kautta, että paikallisesti valeltuna ihottumakohtaan. Roope pääsi myös kaverikoiravierailulle Validia-taloille Laulunmaalle. Olipa kiva pitkästä aikaa tavata tuttuja naamoja ja päästä vaihtamaan kuulumisia.

Sunnuntaina suuntaamme Myyn ja Roopen kanssa japaninpystykorvien lenkille Ylöjärvelle. Ja kohta alkaakin sitten agin talvikausi hallitunteineen!!!

Ensimmäinen tokotunti

Vihdoin ja viimein päästiin ensimmäiselle tokotunnille. Tunnin aiheena oli katsekontakti, luoksepäästävyys ja ohittaminen. Katsekontaktissa Myy meinasi alkaa taas komentamaan minua haukkumalla, jos nami ei tullut tarpeeksi nopeasti. Lopputuntia kohden malttoi kyllä odottaa jo muutaman sekunnin pidempään. Kotona ruokaa antaessa otan aina katsekontaktin, mutta tähän asti on riittänyt muutaman sekunnin katse. Täytyy alkaa muuttamaan ja pidentämään tätä katsekontaktia myös ruokaa antaessa.

Luoksepäästävyydessä ei ollut ongelmia. Ei hyppinyt päin, mutta ei ollut kiinnostunutkaan, koska mammalla oli ihanaa makkaraa kädessä. Ohitustreenit tehtiin niin kaukana muista koirista, että siinäkään ei ollut mitään ongelmaa. Otin Myyn kanssa ohittamisen oikealla puolella mukana kulkien.

Lopuksi vielä leikitettiin koiria ja ohjaaja katsoi kuinka me sen homman osaamme. Myyn kanssa ehdotti, että voisin palkata sitä lelulla osaan liikkeistä, koska se palkkautuu sillä niin hyvin. Sitä voisikin ottaa vauhtia vaativiin liikkeisiin, koska Myy helposti kuumenee lelut nähdessään.

Sunnuntaina pääsemmekin pitkästä aikaa lampaille, kun menemme Marjon järjestämään paimennuspäivään Woollandiaan Somerolle.

Aksaa ja kaverikoirailua

Roopen kanssa käytiin viime tiistaina vanhainkodissa kaverikoiravierailulla ja täytyy sanoa, että tulipa ensimmäisen kerran kyyneleet silmiin. Koskettava vierailu erään vanhan alzheimirintautia sairastavan herran luona. Toivon, että voin aikanaan jatkaa kaverikoirailua Myyn kanssa. Roopen kanssa olen tehnyt vierailuja vuodesta 2007 alkaen (puolen vuoden ulkomailla asumista lukuunottamatta).

Keskiviikkona Roopen kanssa treeneissä tuli taas koettua tunteita laidasta laitaan. Jäätiin tahkoamaan radalla putkensuun ohivientikohtaa ja millään en meinannut saada sitä onnistumaan (tässä linkki itsepiirrettyyn rataosuuteen: http://aijaa.com/USTPpq). Lopulta alkoi tulla ihan ärräpäitäkin ja päätin, että nyt on aika pitää taukoa. Käytiin siis radan sivussa hengittelemässä muiden suoritusten ajan ja ilmeisesti tämän hengähdystauon aikana jotain oli prosessoitunut päässäni, sillä seuraavalla kierroksella sain kohdan onnistumaan! Hitsi sitä onnen tunnetta sen jälkeen, kun asia onnistuu epäonnistumisten jälkeen!

Lauantaina pidettiin taas pitkästä aikaa hyyperimiitti kera Rilla&Hannin, Lovan&Jonnan sekä Mirkun, Ollin, Novan ja Hovikuvaajamme Ville Kovasen seurassa. Treffattiin Takkulassa Pirkkalassa, jossa otettiin Mirkun ja Ollin suunnittelemaa agirataa. Myyn kanssa suurinosa aikaa meni rauhoittumiseen, mutta päästiin me muutaman kerran rataakin suorittamaan. Tässä pieni videonpätkä (kuvaaja Ville Kovanen):

Video Myyn agilitaamisesta

 

Kuvassa Nova, Lova, Rilla ja Myy. (c) Ville Kovanen

Treeniryhmät talveksi

Jee, tänään saatiin agiseuralta talven treeniryhmätiedot.

Roope jatkaa agilityn treenaamista Kari Jalosen ja Anne Viitasen koutsaamassa ryhmässä.

Myylläkin alkaa oikein tosi toimet jo ensi viikolla, kun pääsimme Tamskin (Tampereen Seudun koirakerhon) pentutokokurssille. Kurssilla meitä ohjaa Lili Scarpellini, joka itse harrastaa tokoa hovawarttiensa kanssa. Tokon lisäksi Myy treenaa talvella agilityä Lehtosen Sannan opissa Tampereen Koiraurheilijoiden alla :)

Talvi kuulostaa jo nyt, myöhäsistä treeniajoista huolimatta, aivan mielettömän hienolta!

Muuten meidän elämä on viime viikolla ollut kovin tasaista. Roope kävi hakemassa taas siedätyshoitoa allergiaansa ja aloitin sille kutinaan kortisonin. Mitkälie homeet taas tuolla märässä muhii... Myyn kanssa otettiin keskiviikkona Roopen agitreeneissä vähän putkea ja yllättävän hyvin tytön sai rauhoittumaan ennen putkeen lähetystä. Tällä kertaa otettiin ihan istumisesta lähettämistä. Roope kävi torstaina fysioterapeutti-Elinan käsittelyssä ja ilmeisesti Myy oli törmännyt Roopen, koska sieltä löytyi sellainen jumipaikka. Muuten Roope oli oikealta puolelta enemmän jumissa. Tämän takia käännökset vasemmalle ovat siis viimeaikoina takkuillet.