torstai 9. heinäkuuta 2015

Aina nämä kirjoitukset vain jää...

Miten voi olla niin vaikea kirjoittaa blogia? Vaikka kerran kuukaudessa päivittää kuulumisia? Nyt täytyy sitten muistaa kerralla kirjoittaa kaikki puolen vuoden tapahtumat! Ei ole helppo juttu se, ei!
 
Aloitetaanpa vaikka Myyn puolivuotiskuulumiset:
 
Agility:
Myyn kanssa startattiin agilityura tammikuussa. 11 starttia nyt takana. 4 x hyl, ja 7 tulosta, joista yksi nolla. Seuraavan kerran olisi tarkoitus kilpailla 14.7.
 
Toko:
Ollaan tehty avoimessa luokassa 4 koetta. Tuloksena 2 x 3-tulos ja 2 x 2-tulos. Koko ajan menemme parempaan suuntaan. Tokossa lisävaikeutta on tuonut luonnetestin jättämä pelko ko. tilannetta kohtaan. Onneksi tämä näyttäisi nyt väistyvän ja meidän oikea tekeminen alkaa näkymään paremmin. Valitettavasti en ehdi kyllä vanhoilla säännöillä saada TK2:sta, koska kokeisiin ei saa paikkoja. Olemme jo alkaneet opettelemaan uusia sääntöjä. En tiedä kilpailemmeko niillä vielä tänä vuonna vai vasta ensi vuonna sitten.
 
Luonnetesti:
Myy kävi luonnetestissä huhtikuun lopulla. Pisteitä kertyi 80, mutta laukaukset menivät miinukselle, joten testi tuli hylätyksi. Omasta mielestäni Myy ei reagoinut laukauksiin, vaan oli testistä muuten stressaantunut ja veti yleisöä (ja laukauksia) kohden. Ymmärrän toki, että ukkonen ja laukaukset ovat eri asia, mutta esimerkiksi nyt kesällä satuttiin tokokokeeseen ukkosmyrskyn aikana. Ja miten reagoi koira? EI MITENKÄÄN! Täytyisi kokeilla jossain vaiheessa tottiksessa, että miten reagoi niihin laukauksiin. Myyhän ei reagoinut mitenkään MH-luonnekuvauksen laukauksiin. Olen miettinyt, että vienkö Myytä uudelleen luonnetestiin. En ole vielä päättänyt.
 
PK-lajit:
Toukokuussa järjesti oma seuramme, Tampereen vetokoiraseura, BH-kokeen. Olin ajatellut osallistua siihen vähän myöhemmin, mutta koska paikkoja oli tuohon kokeeseen runsaasti tarjolla, päätin osallistua jo tuolloin. Ja kyllä kannatti! Myy läpäisi BH-kokeen ja saa osallistua tulevaisuudessa PK-kokeisiin.
 
Myy BH-kokeen jälkeen. (c) Riikka Halmevuo
Näyttelyt:
Näyttelyissä ollaan käyty Suomessa kaksi kertaa, Ruotsissa kerran ja Tanskassa kaksi kertaa. Suomesta molemmilta kerroilta ERI2, toisessa näyttelyssä PN4. Sekä Ruotsissa että Tanskassa Myy sai EH:n.


Megin kuulumiset:

Näyttelyt:
Megin kanssa on käyty 3 näyttelyä Suomessa, 1 Virossa, 1 Ruotsissa ja 2 Tanskassa. Suomesta 2 x ERI, 1 x EH. Virosta ERI ja luokkavoitto, Ruotsista ERI ja luokkavoitto sekä Ruotsin juniorivoittaja 2015-titteli, Tanskasta EH ja ERI.

Agility:
Treenaamme aina silloin tällöin. Megistä on tulossa hyvin nopea agikoira, joten katsotaan miten selviän sen kanssa jatkossa :D Jospa ensi vuonna uskaltaisimme kisaamaan?

Toko:
Jäänyt vähemmälle, mutta tarkoitus olisi treenata uusilla säännöillä liikkeet ja osallistua kokeisiin ensi vuonna.

PK-lajit:
Kävimme Megin kanssa jälki-illassa kesäkuussa. Vauhtia pitäisi saada pois ja tarkkuutta lisää. Keppejä kerätty ja pilkottu kasaan, mutta nyt pitäisi saada opetettua ne Megille. Motivaatio, missä olet?

Mulla ei ole edes uusia kuvia koko penikasta. Vanha saanee siis riittää.

keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Luopumisia...

Viime vuoden loppu jatkui yhtä surullisissa merkeissä kuin alkuvuosikin. 25.11.2014 jouduin päästämään Roopen vihreämmille agilitykentille. Perjantaina 21.11. kävin Roopen kanssa yskän vuoksi eläinlääkärissä. Roopellahan oli aiemmin jo todettu sydämen vajaatoiminta ja sillä oli siihen myös nesteenpoistolääke. Nesteenpoistolääkettä oli nostettu ja annos oli jo aika iso, mutta yskä jatkui. Lääkärin mukaan yskä ei kuulostanut sydänyskältä, vaan lähinnä sellaiselta, että henkitorvi painuisi hetkellisesti kasaan. Röntgenkuvattiin Roope eikä tuohonkaan kuitenkaan ollut viitteitä. Todennäköisesti syynä oli siis tulehdus henkitorvessa. Lääkitykseksi saatiin antibiootti+kortisonikuuri.

Viikonloppu sujui ihan normaalisti touhuillessa. Maanantaina aamulla Roope kulki selkä köyryssä ja oli hyvin haluton liikkumaan muutenkin. Pissalla kyllä kävi pihalla. Soitin uudelleen perjantaina Roopea hoitaneelle lääkärille ja hän käski tulemaan näytille. Aika saatiin kuitenkin vasta tiistaille 25.11 klo 11.00. Maanantaina illalla aloin kuitenkin katsomaan Roopen suuhun ja sen ikenet olivat aivan valkoiset. Hetken mietittyäni ja konsultoituani kaveriani, lähdin käyttämään Roopea Tampereella Univetissä päivytyksessä. Täällä eläinlääkärin ensimmäinen ajatus oli, että Roopella voisi olla IMHA (immunohemolyyttinen anemia, jossa elimistö tuhoaa punasoluja) tai se on syönyt rotanmyrkkyä. Roopelta otettiin perusverikokeita ja niissä todettiin hyvin alhaiset punasolut. Lisäksi maksa- ja munuaisarvot olivat koholla. Lääkäri sanoi, että vaihtoehtona on odottaa seuraavaan päivään omalääkärimme aikaan ja ottaa siellä lisäverikokeita tai sitten lähtisimme nyt heti Hattulaan veritankkaukseen (tätä suositteli). Niinpä lähdimme Roopen kanssa siltä istumalta kohti Hattulaa.

Hattulassa jätin Roopen lääkärin ja hoitajien käsiin. Roopelle oli tarkoitus aloittaa veritankkaus heti, kun verikokeiden tarkemmat tulokset tulisivat. Lääkäri lupasi soitella minulle uudestaan aamulla. Niinpä lähdin kotimatkalle. En ollut ehtinyt ajaa kotiinpäin kuin n. 10 minuuttia, kun moottoritiellä juoksee peura autoni eteen. Onneksi tähän rytäkkään ei ajanut kukaan muu. Itse selvisin ilman mustelmia, mutta auto meni lunastukseen ja peura lähti peurojen taivaaseen. Poliisia ja hinausautoa odotellessa menikin sitten reilun tunnin verran. Hinausautonkuljettaja vei minut Iittalan Shellille, josta sitten isäpuoleni haki minut kotiin. Kotimatkalla soittelin Hattulaan ja kyselin Roopen kuulumisia. Siinä vaiheessa jo osa perusverikokeista oli tehty ja tulokset olivat lohduttomia: Roopella oli tulehdusarvot, maksa-arvot, munuaisarvot ja haima-arvot koholla. IMHA:n tuloksia ei ollut vielä tullut. Jo tässä vaiheessa päätin, että verensiirtoon ei lähdetä, jos Roopella todetaan IMHA. IMHAa hoidetaan isolla määrällä kortisonia ja koska Roopella oli parhaillaan päällä haimatulehdus, ei se tulisi kestämään valtavaa määrää kortisonia. Roope voisi IMHAsta saada lisäkuukausia, mutta olisiko se kaiken kivun arvoista? Lääkäri lupasi soitella minulle, kun loput tulokset olisivat valmiita.

Puhelu tulikin sitten klo 02.00 yöllä. Valitettavasti Roopella oli todettu IMHA. Niinpä Roope jäi Hattulaan saattohoitoon. Aamulla menisin tekemään parhaalle ystävälleni sen viimeisen palveluksen.

Roope viimeisenä aamuna Hattulassa
Pyörittelin vielä tiistaina ja keskiviikkona useampaan otteeseen lopetuspäätöstä. Olisiko sittenkin pitänyt hoitaa? Mitä jos tein väärin? Keskiviikkoiltana Antti sanoo, että eläinlääkäriltä saatiin epikriisi ja se on autossa. Kävin sen hakemassa ja kohta "Erittäin heikon ennusteen vuoksi ja kärsimysten välttämiseksi omistaja päätyy eutanasiaan" tuo minulle jonkinlaisen rauhan. Kyllä tämä päätös taisi olla oikea. Silti olen niin pettynyt, vihainen ja surullinen tästä lopusta. Meillä piti olla vielä monta yhteistä vuotta, eikä tämän pitänyt loppua näin yhtäkkiä... 


Roope 8.8.2004-25.11.2014 & Macy 9.12.2001-4.2.2014



maanantai 29. syyskuuta 2014

TK1 ja uusi vauveliini

Blogin päivittäminen on jäänyt osittain tietoteknisten ongelmien takia. Nyt on taas kovasti päivitettävää, joten ei auttanut kuin tarttua härkää sarvista!

Viime päivityksistä on jäänyt se kaikkein tärkein uupumaan. Vanhin koiristamme on poissa. Macy lopetettiin 4.2. Oireiden perusteella vaikuttaisi, että keuhkopöhö oli lopullinen kuolinsyy. Varsinaista sydänsairautta ja sydämen vajaatoimintaa ei Macyllä missään vaiheessa todettu. Myöskään tuolla viimeisellä lääkärikäynnillä ei tästä mainittu. Nyt ei ole Macyllä enää kipuja. Vaikka Macyn poismenosta on aikaa jo lähes 8 kk, on edelleen ikävä aivan mieletön. Mun pieni, valkoinen <3

Laques Macy 9.12.2001-4.2.2014

1.6.2014 Kokeilimme josko saisimme tokossa TK1:sen suoritettua. Ihan ei saatu. Pisteitä kertyi kokeesta vain 153,5. Myy oli aivan "ulkona" ja haahuili kentällä minne sattuu. En tiedä seurasiko siellä pupujen jälkiä, vai miksi oli aivan ulapalla. Tuomarina toimi Tiina Heino.

Myy palkalla Amazeme-päivän agitreeneissä. (c) Marjo Halmiala

Tuloksesta hieman pettyneenä en meinannut millään uskaltaa mennä uudelleen kokeisiin, mutta 31.8 sitten tuli se pakko. Tällöin järjestettiin Pohjois-Hämeen Kennelpiirin tokomestaruudet ja meitä Myyn kanssa pyydettiin Tampereen koiraurheilijoiden joukkueeseen. Niinpä sitten treenailimme ryhmällä kuukauden ennen kisoja. Treeneissä ei mennyt kauhean hyvin ja sainkin n. 2 viikkoa ennen koetta Myylle paikkamakuuseen suuren ongelman - Myy pysyi maassa korkeintaan muutamia kymmeniä sekunteja ja nousi ylös! Meinasin jo peruuttaa koko kisaan osallistumisen... Ja itseasiassa perjantaina unohdinkin Megin rokotuksia hakiessa koirien kaikki paperit lääkärille. Ja lääkäri oli paikalla seuraavan kerran vasta seuraavan viikon torstaina... Onneksi sain kuitenkin kokeeseen osallistua ja paperitkin kävin sitten asiallisesti esittämässä myöhemmin ko. kokeen järjestäjälle.

Tokokoe järjestettiin Tampereen jäähallin parkkipaikalla. Yhtäaikaa oli kaksi kehää käytössä. Tämä hieman jännitti minua. Olimme toisessa luoksepäästävyys ja paikkamakuu ryhmässä. Luoksepäästävyys onnistui hienosti. Paikkamakuu jännitti minua ihan hirveästi. Myy meni hienosti maahan ja lähdin kävelemään kehänauhalle. En ollut edes kunnolla päässyt perille, kun kolme koiraa lähtee lähes yhtäaikaa paikkamakuusta juoksemaan omistajiensa perään. Lisäksi tässä vaiheessa yksi koira alkoi kovaan ääneen haukkumaan ja jahtaamaan toista paikkamakuusta karannutta. Tämä hälinä ilmeisesti sai Myyn keskittymään paikallaoloon ja se meni hienosti. Sivullenousu ei tapahtunut yhdellä käskyllä, mutta tuomari ei tästä rokottanut pisteitä pois. Tässä vielä kaikki pisteytettynä:

1. Luoksepäästävyys 10
2. Paikalla makaaminen 10
3. Seuraaminen kytkettynä 9 (Liian tiivistä seuraamista, muutoin ok.)
4. Seuraaminen taluttimetta 9 (Sama kuin edellä.)
5. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9 (En tiedä mistä rokotti.)
6. Luoksetulo 10
7. Seisominen seuraamisen yhteydessä 10
8. Estehyppy 10
9. Kokonaisvaikutus 9 (Haukahti muutaman kerran, siitä rokotus)

 Loppupisteet olivat 191 KP 2.sija ja TK1. Hyvä Myy <3 Nyt sitten aletaan treenaamaan avoimen liikkeitä.

Alo-luokan voittajakolmikko (c) Kaisa Majanen


Meg 3,5 kk (c) Marjo Halmiala
1.7.2014 perheemme kasvoi yhdelle karvaisella jäsenellä. Kesälomani oli juuri alkanut 30.6, kun Myyn kasvattaja Marjo ilmoitti Facebook-sivuillaan, että Meg etsii sijoituskotia. Koska pentue oli minulle tuttu ja pentujen kehitystä ja kasvua oli tullut seurattua sekä Meg oli jäänyt mieleeni tuosta pentueesta, päätin kokeilla kepillä jäätä ja kysyä mieheltä, voisiko tämä karvapallo muuttaa meille. Ihmetyksekseni sain heti vastauksen kyllä. Tämän jälkeen soitin Marjolle ja kysyin antaisiko hän Megin minulle Lempäälään. Myös täällä päässä vastaus oli kyllä. Totesin Marjolle, että varmistan vielä mieheltä, oliko hän tosissaan ja soitan hetken päästä uudelleen. Ja kyllähän se oli tosissaan. Niinpä soitin Marjolle ja sovin, että ajelen seuraavana päivänä, eli 1.7 (Emilian 7-vuotispäivänä) Laukaaseen tyttöjen kanssa ja haemme Megin kotiin. Nyt tämän kolmen kuukauden aikana, mitä Meg on meillä ollut, on varmistunut, että tämä päätös oli täysin oikea. Meg on äärettömän suloinen ja kiltti koiravauva. Olen niin onnellinen, että sain juuri tämän koiran meille <3

Meg 3,5 kk (c) Marjo Halmiala

maanantai 26. toukokuuta 2014

Toinen tokokoe 24.5.2014

Kävimme Myyn kanssa lauantaina elämämme toisessa tokokokeessa. Tällä kertaa koe järjestettiin Kangasalla ja tuomarina toimi Marita Packalén. Koe oli hyvin haastavissa olosuhteissa, sillä se järjestettiin hiekkakentällä, johon paistoi aurinko suoraan. Lämpöä oli varmasti reilusti yli 30 astetta. Tämä näkyi Myyn suorituksessa, sillä neiti toimi hyvin hitaasti ja esimerkiksi seuraamiset olivat ihmeellistä seilailua edestakaisin. Jos olisin tiennyt, että aivan kisapaikan lähellä on järvi, niin olisin käyttänyt Myyn siellä ennen kisasuoritusta. Olimme myös ensimmäisenä vuorossa, enkä käynyt hetsaamassa Myytä kehän laidalla. Olisi ehkä kannattanut + kehässä koittaa ennemminkin villitä kuin hillitä sitä. No, näistä kokeista oppii ja seuraavassa kokeessa tiedän paremmin miten toimia :)

Mutta sitten suoritukseen ja pisteisiin:

1. Luoksepäästävyys 10 (Tämä ok, ei huomauttamista. Istui nätisti.)
2. Paikalla makaaminen 10 (Nuuhki muutaman kerran maata, ei liikkunut, vaikka rivistä lähti koira. Lopussa perusasentoon tulo todella hidas -> kuten oli ensimmäisessä kokeessa. Emme ota treeneissä koskaan lopuksi perusasentoa, ehkä pitäisi muutaman kerran treenata tätä.)
3. Seuraaminen kytkettynä 8 (Haahuili minne sattuu, kontakti huonoja. Jäiköhän joku perusasento ottamatta? Ei ollenkaan oma itsensä. Pidin hihnan oikeassa kädessä ja ilmeisesti sillä huomaamattani vähän ohjasin koiraa. Seuraavaan kokeeseen laitan sen taas vasempaan.)
4. Seuraaminen taluttimetta 8(Aivan samanlaista kuin edellä. Tämä seuraaminen on meillä yleensä ollut hihnaseuraamista parempi.)
5. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 10 Seuraaminen hieman parempaa kuin edellisissä. Meni maahan nopeasti. Perusasentoon lopussa taas hitaasti.)
6. Luoksetulo 10 (Tuli hienosti sivulle perusasentoon. Tässäkin vauhti oli hitaampaa kuin normaalisti, mutta vielä kuitenkin hyvä.)
7. Seisominen seuraamisen yhteydessä 10 (Sujui hienosti. Loppu perusasennossa taas hidastelua)
8. Estehyppy 10 Meinasi lähteä esteelle, joten huomaamattani koskin koiraan. Tuomari ei tästä kuitenkaan huomauttanut. Loppu sujuikin hyvin. Perusasento jälleen todella hidas.)
9. Kokonaisvaikutus 9

Yhteensä pisteitä 187 ja kp. Toinen alo 1 siis kasassa.

Seuraava koitos meillä onkin sitten isoista kisoista, sillä kisataan seuran (Takut) joukkueessa TOKOn SM-kisoissa 5.7.

perjantai 9. toukokuuta 2014

Myyn ensimmäinen virallinen tokokoe 8.5.2014

Uskaltauduttiin vihdoin ja viimein Myyn ensimmäiseen viralliseen tokokokeeseen, ja kyllä kannatti. Tuomarina toimi Juha Kurtti.

Kokonaispisteitä tuli 187. Pistevähennys paikkamakuusta tuli, kun Myy nousi liikkeen jälkeen perusasentoon niin hitaasti. Taluttimen kanssa seuraamisessa Myy ei ihan ollut mukana ja haahuili kauempana + ei ollut kokoajan kontaktissa. No, tätä liikettä ei sitten avossa tarvitse, joten olemme ihan tyytyväisi 8,5 pisteeseen. Ja hypyssä Myy sitten hyppäsi hienosti käskystä esteen ja odotti seisten, kun tulin viereen. Siinä perusasentoa ottaessa päätti tehdä ylimääräisen loikan ja hyppäsi esteen toiselle puolelle. Sieltä ilman käskyä kipitti hienosti vierelle istumaan :D Tätä olisi hyvä harjoitella, mutta toisaalta, avossa sitten palataan takaisin, joten onko sen niin väliä...

Tarkoituksena on hakea Myylle TK1. Mennään seuraavan kerran kokeeseen 24.5. Sitten pidetään pakollinen tauko, sillä olemme osallistumassa tokon SM-joukkuekisaan alokasluokkalaisena Takkujen joukkueessa.

Laitan alle vielä muutamia hienoja Henna Lindellin ottamia kuvia Myystä tottistreeneissä.

(c) Henna Lindell

(c) Henna Lindell

(c) Henna Lindell

Myyn MH-luonnekuvaus 27.4.2014

Myyn kanssa kävimme MH-luonnekuvauksessa 2 vuoden ja 1 päivän ikäisenä. Samaan luonnetestiin olivat tulleet myös Lova, Rilla, Hoppu ja Freya. Oli todella kiva nähdä sisarusten luonnekuvaukset.

Myyn tuloksia alla:
1a kontakti, tervehtiminen 3 hyväksyy kontaktin vastaamatta siihen, ei väistä
1b kontakti, yhteistyö 3 lähtee mukaan, mutta ei ole kiinnostunut TO:sta
1c kontakti, käsittely 3 hyväksyy käsittelyn
2a leikki 1, leikkihalu 3 leikkii - aktiivisuus lisääntyy/vähenee
2b leikki 1, tarttuminen 3 tarttuu esineeseen viiveellä tai etuhampailla
2c leikki 1, puruote ja taisteluhalu 2 tarttuu viiveellä - irrottaa/pitää, ei vedä vastaan
3a takaa-ajo, 1. kerta 2 aloittaa, mutta keskeyttää
3b tarttuminen, 1. kerta 1 ei kiinnostu saaliista/ei juokse perään
3a takaa-ajo, 2. kerta 1 Ei aloita
3b tarttuminen, 2. kerta 1 Ei kiinnostu saaliista/ei juokse perään
4 aktiviteettitaso 5 toiminnot vaihtelevat nopeasti osion aikana/rauhaton koko ajan
5a etäleikki, kiinnostus 2 tarkkailee avustajaa, välillä taukoja
5b etäleikki, uhka/agressio 1 ei osoita avustajasta
5c etäleikki, uteliaisuus 1 ei saavu avustajan luo
5d etäleikki, leikkihalu 1 ei osoita kiinnostusta
5e etäleikki, yhteistyö 1 ei osoita kiinnostusta
6a yllätys, pelko 3 väistää kääntämättä pois katsettaan haalarista
6b yllätys, puolustus/agressio 1 ei osoita uhkauseleitä
6c yllätys, uteliaisuus 3 menee haalarin luo, kun ohjaaja seisoo sen edessä
6d yllätys, jäljelle jäävä pelko 4 niiaus tai nopeuden vaihtelu samanlaisina vähintään kahdella ohituskerralla
6e yllätys, jäljellejäävä kiinnostus 2 pysähtyy, haistelee tai katselee haalaria yhdellä ohituskerralla
7a ääniherkkyys, pelko 3 väistää kääntämättä pois katsettaan
7b ääniherkkyys, uteliaisuus 3 menee räminälaitteen luo kun ohjaaja seisoo sen vieressä
7c jäljellejäävä pelko 4 niiaus tai nopeuden vaihtelu samanlaisina vähintään kahdella ohituskerralla
7d jäljellejäävä kiinnostus 1 ei osoita kiinnostusta räminälaitetta kohtaan
8a aaveet, puolustus/agressio 1 ei osoita uhkauseleitä
8b aaveet, tarkkaavaisuus 3 osoittaa useita uhkauseleitä
8c aaveet, pelko 5 peruuttaa enemmän kuin taluttimen mitan tai lähteen paikalta /Pakenee
8d aaveet, uteliaisuus 4 menee katsomaan, kun ohjaaja on edennyt puoleenväliin
8e aaveet, kontaktinotto aaveeseen 4 ottaa itse kontaktia avustajaan
9a leikki 2, leikkihalu 3 leikkii -aktiivisuus lisääntyy/vähenee
9b, leikki 2, tarttuminen 3 tarttuu esineeseen viiveellä tai etuhampailla
10 ampuminen 1 ei häiriinny, havaitsee nopeasti ja sen jälkeen täysin välinpitämätön

Myystä sanottiin, että hyväksyy käsittelyn, mutta ei mene itse hakemaan kontaktia. Ennemminkin on sitä mieltä, että vieras henkilö voisi tarjota hänelle hyvän hieronnan. Kotioloissa Myy hakee vieraiden kontaktia, mutta sielläkin käyttää vierasta hyväkseen niin hierojana kuin leikittäjänäkin.

Leikkiessä Myy innostui juoksemaan minun ja testinohjaajan heitellessä lelua ja juoksi myös lelun luokse, mutta tarttui siihen varovasti etuhampaillaan. Toisella kerralla myös toi minulle. Ei lähtenyt kovin hanakasti leikkimään testinohjaajan kanssa, vaikka yleensä innostuu vieraiden kanssa vetoleikeistä.

Takaa-ajossa Myy lähti kyllä vieheen perään, mutta pelästyi maassa pyörivää vieheenvetolaitetta. Jätti juoksun kesken. Toisella kerralla ei innostunut takaa-ajosta ollenkaan.

Aktiviteettitaso ei ollut yllätys. Myy kulki koko kolmiminuuttisen edestakaisin ja välillä piipitti. Hetkittäin malttoi seistä paikallaan.

Etäleikissä tarkkaili avustajaa, mutta ei osoittanut uhkaavia elkeitä. Juoksi lähelle leikkijää, mutta jäi sinne haukkumaan, eikä kiinnostunut leikkimisestä.

Haalarilla säpsähti ja meni minun taakse, kun haalari nykäistiin ylös. Jäi sinne haukkumaan. Meni nuuhkimaan haalaria, kun seisoin haalarin edessä. Ohituksia tehdessä haisteli välillä haalaria ja kiersi sitä vähän kauempaa ensimmäisellä kerralla.

Räminälaitteella väisti. Meni räminälaitteen luo, kun seisoin laitteen edessä. Ei missään vaiheessa ohituskerralla kiertänyt kauempaa, mutta tuomarit tulkitsivat peloksi sen, että Myy veti toiseen suuntaan ja toiseen suuntaan käveli hihnassa vetämättä. Tämä on kyllä ihan normaalia lenkkikäytöstä Myylle, joten en osaa itse ihan tuota samalla tavalla tulkita.

Aaveilla Myy oli aluksi minun sivulla ja takana, mutta kerran vetäisi hihnassa, niin että testinohjaaja käski irroittaa otteen hihnasta. Jäi kuitenkin viereeni seisomaan ja haukkumaan aaveille. Uteliaisuuteen on laitettu, että meni aaveiden luo, kun olin puolessa välissä, mutta mielestäni meni jo aiemmin. Hyppi ja vinkui, kun huomasi, että aaveet olivatkin ihmisiä.

Lopussa leikki taas samaan tapaan kuin alussa.

Ampumisen aikana ei reagoinut leikkiessä millään tavalla. Passiivisena tuli pieni niiaus, joka toisella kerralla oli ensimmäistä pienempi.

Videoitakin on luvassa, jahka saan toimitettua muistitikun kasvattajalle :)

maanantai 1. heinäkuuta 2013

Vauhdikas viikko

Viime viikko olikin loppujen lopuksi toimintaa täynnä.

Tiistaina käytiin ensimmäistä kertaa tottistreeneissä. Keskityttiin näissä treeneissä nostamaan virettä ja harjoiteltiin leikkimistä. Jatkossa minun täytyisi kiinnittää kovasti huomiota sivulle tuloon. Paikka ei ole _jossain_siellä_sivussa. Vaan tarkalleen suorassa, vieressä, lapa jalkani kohdalla. Lisäksi alamme kiinnittämään seuraamisessä huomiota, että Myy katsoo minua, eikä esim. namikättä.

Keskiviikkona pidettiin vapaata.

Torstaina käytiin Huittisen Harrin kontaktiopissa. Olen Myylle kovasti tehnyt A:n kontaktia ja se näkyi. Puomilla hyppeli alastulon ohi ja helposti heitti takapään maahan, mutta A:n kontaktit olivat todella hienot. Täytyy alkaa tekemään nyt enemmän puomin kontakteja. Harrin ohjeistuksena tuli ottaa ns. lyhyet kontaktit eikä suinkaan istuttaa koiraa kontaktilla minuuttikaupalla. Ja nopeasti käski alkaa ottamaan estettä kontaktin perään ja sieltä vasta palkka sitten. Emme siis ole kertaakaan ottaneet kokonaista kontaktiestettä, vaan olemme vahvistaneet alastulon paikkaa. Näissä treeneissä tuli samalla pieni "luonnetesti", kun Harri isona miehenä nosti Myytä puomin alastulolle. Eipä neiti tuosta noteerannut mitään :D

Perjantaina käytiin Myyn kanssa juoksemassa sellainen kuuden kilsan lenkki. Alkumatka mentiin hihnassa, mutta kun päästiin metsätielle päästin Myyn juoksemaan omia aikojaan. Minähän olen ihan hirveän hidas ja huono juoksemaan, mutta Myy jaksoi paahtaa täysillä eteenpäin. Kovasti oli jo hyttysiä ja paarmoja metsässä, joten oli vaan pakko jaksaa juosta, muuten meinattiin syödä elävältä. Juoksu Myyn kanssa on todella ihanaa, kun neidillä on juuri oikea veto päällä, itse saa siitä hieman apua juoksuun :D

Lauantaina vietettiin viikon toista vapaata, kun meidän vanhempi neiti vietti 6-vuotispäiviä. Viikon toinen luonnetesti suoritettiin tänään, kun 6-vuotiaat villikot halusivat silitellä Myytä ja potkia sille palloa. Myy toi lapsille mielellään palloa ja tykkäsi rapsutuksista kovasti.

Sunnuntaina meillä oli ensin aamusta näyttely Hämeenlinnassa. Tuomarina toimi Soile Bister. Pari kertaa tuli mietittyä, että lähdenkö tiukalle tuomarille, joka on tarkka liikkeistä, hännästä ja käytöksestä. Liikkeitä ja hänäänkantoa olemmekin harjoitelleet ahkerasti lähes joka ilta (vaikka en olekaan niitä kommentoinut näköjään tuonne eri päiville...) ja ajattelinkin ottaa tämän reissun ihan harjoittelun kannalta. Näyttelyyn oli ilmoitettu 7 urosta ja 26 narttua. Junioriluokassa esiintyi 5 narttua, ja kaikki olivat paikalla. Myy oli kehässä ensimmäisenä ja juoksu kulkikin suhteellisen kauniisti. Itsellä on ongelmana, että juoksen helposti liian nopeasti. Tämä saa Myyn laukalle ja jopa peitsaamaan. Juoksun jälkeen olimme heti ensimmäisenä arvosteltavana ja sainkin kuulla, että Myyn liikkeet ovat juuri sellaiset, kuin tällä rodulla kuuluukin! JES! Tämä lämmitti niin mieltä! Ehkä harjoittelu on tuottanut jo tuloksia! Lopulta saimmekin Bisteriltä Erin ja sijoitumme luokassa ensimmäiseksi (muut saivat H:ta ja EH:ta). Tässä vielä arvostelu, joka lämmittää mieltä pitkään: kaunislinjainen, riittävä luustoinen vielä melko kevytpäinen feminiininen narttu. Hyvät kulmaukset, erityisesti takana. Oikea-asentoinen häntä ajoittain. Liikkuu juuri niin kuin tämän rodun kuuluukin. Erinomainen luonne.

Sunnuntai-iltana kävimme vielä hakumetsällä, jossa Myylle otettiin 2x2 ukkoa. Teimme ensimmäistä kertaa niin, että Myyn huomattua maalimiehen, lähetin sen n. 5 metrin päästä ukosta. Hienosti neiti ryntäsi suoraan maalimiehelle. Myyn reaktiot ovat metsässä todella helppolukuiset ja siitä näkeekin nopeasti, kun se on haistanut ukon. Treeneissä näki, kuinka hajut "valuivat" alueella alaspäin maastossa ja Myy helposti lähtee näitä seuraamaan.