Aloitetaan kuulumiset sillä, että meille muutti 3,5 viikkoa sitten kauan odottamani bordercollienapero Myy. Myyn kanssa on tarkoitus tulevaisuudessa harrastaa ainakin agilityä ja näyttelyitä, mutta kovasti näyttää siltä, että harrastuslistaan on tulossa myös haku. Tottista treenataan ainakin kotipihassa (vaikka näyttää siltä, että täytyy myös seuran treeneihin mennä) ja kovasti kutkuttelisi vetää neidille ekat verijäljet. Puhumattakaan siitä, että pääsisimme katsomaan lampaita... Olinkohan mä yhtä innokas Roopen tullessa taloon? Onneksi minulla on tuo Roope, johon voin energiaa tuhlata. Ei pikkuvauva ihan läkähdy omistajan innokkuuteen.
Alku on ollut kovasti ihmettelemistä molemmin puolin. Minusta ainakin tuntuu, että olen ihan hukassa tuon "omituisen" koiranpennun kanssa. Pystykorvien kanssa pärjään, mutta tuollainen paimen...! Eiköhän tämä tästä ala pikku hiljaa taas sujumaan.
Roopen kanssa kisaamme nykyisin kolmosissa. Kaisan avustuksella pääsimme sinne asti, kiitos Kaisa! Kaisa ja Roope kisasivat hienosti viime syksyn piirinmestaruuskisoissa kuudennelle sijalle asti! SM-nollia 2012 vuoden agikisoihin oli kasassa jo 4 kpl, sisältäen tuplanollan. Haaveet SM-kisoista kuitenkin kariutuivat keväällä Roopen allergian takia. Roopellahan on jo vuonna 2009 todettu allergia varastopunkkeja kohtaan. Tällöin vaihdoin Roopen ruoan NEU:hun. Tuntui, että allegian kanssa pärjäsi, mutta silti se pureskeli aina tasaisin väliajoin etujalkansa auki. Nyt vihdoin päätin mennä asian takia eläinlääkäriin ja sieltähän sitten paljastui ihotestien perusteella allergia useampaakin allegeeniä kohtaan (vähintään selkeä reaktio 11 allergeeniä kohtaan sekä näiden lisäksi heikko reaktio neljälle allergeenille). Kortisonikuurille poika joutui heti ja siedätyshoito aloitetaan heti, kun tilattu pullo valmistuu. Kortisonin takia emme dopingsääntöjen takia voi nyt kisata. Onneksi tämä ei estä treenaamista. Ja Roopen kanssa onkin nyt niiiiin mukava treenata! Se on kyllä niin pätevä pikkukaveri ettei sitä voi kuin kehua!
Macy viettää edelleen sohvakoiran elämää. Mummo on laitettu nyt laihdutuskuurille ja mietin kovasti sen viemistä näyttelyihin jälleen. Macy vain peitsaa kovasti, eikä sitä meinaa enää saadan normaalisti ravaamaan (katsotaan muuttuuko tämä painon tiputtua), joten voi olla että tämän takia emme viitsi näyttelyihin lähteä.
Rikke asustelee pikkusiskollani Katilla. Viettää siellä tyytyväisenä ainoan koiran elämää, saaden nauttia rapsutuksista ja herkuista (välillä ehkä liiankin kanssa!). Meille ei poika enää suostuisi muuttamaan, vaikka minä kyllä kaipaan välillä poikaa kovasti. Tuossa yksi päivä Riken tavatessani otin sen kanssa piiiiitkästä aikaa vähän tokoa ja hitsi, kun se poika osasi! Meillä jäi Riken kanssa niin paljon kokematta ja näkemättä... Mutta on ihana seurata, kuinka Rikke nauttii nykyisestä elämästään siskoni luona.
Tähän alas vielä yksi kuva Myystä. Koitan jossain vaiheessa saada kuvattua nykyistä laumaani yhdessä ja lisäilen tänne kuvia.
(c) Mirkku Huhtala
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti