Kesälomareissumme viimeisen yön vietimme Vuokatissa Katinkullassa. Täällä vihdoin ja viimein koirat odottivat meitä hiljaa huoneessa!
Perjantaina ajelimme Laukaan kautta kotiin ja kävimme Marjo-kasvattajalla kyläilemässä. Myy selvästikin tunnisti narttujen joukosta emänsä ja koitti olla emonsa mieleen liehittelemällä sitä kovasti. Super kyllä teki Myylle selväksi, että "olet täältä kerran lähtenyt, joten takaisin ei ole tulemista. Olen sinua tarpeeksi kaitsenut jo!" Ja olipa mukava päästä vihdoin reissun jälkeen kotiin! Auton mittarissa oli kotipihaan päästyämme kilometrejä hieman yli 2100!
Lauantain koirat saivat vain lepäillä ja minä kävin tyttöjen kanssa illasta vetämässä Myylle ja Roopelle verijäljet metsään. Sunnuntaina iltapäivällä ajettiin sitten jäljet. Myylle tein helppoon maastoon todella lyhyen suoran jäljen. Myy haisteli kovasti jäljen alussa verta ja tuumaili siinä hetken. Sitten päästiin matkaan. Välillä meinattiin lähteä tulosuuntaan ja välillä sivusuuntaan. Puolessa välissä jälkeä huomasin "ahaa"-elämyksen Myyllä ja se seurasikin hetken jälkeä tosi mallikkaasti. Lopussa se taas hairahtui palaamaan jälkeä takaisin päin. Kaadolla odottikin sitten kissanruokapurkki ja se hupeni parempiin suihin nopeasti. Ensimmäiseksi jäljeksi ihan ok. Roope on viimeksi tainnut olla jäljellä pari-kolme vuotta sitten, joten sillekin tein alkuun suhteellisen lyhyen jälken, joka tosin sisälsi yhden 90 asteen kulman. Roopehan meinasi revetä peliverkkareistaan, kun tajusi pääsevänsä jäljelle. Ei olisi malttanut millään odottaa minua, kun keräsin vielä autosta tavaroita. Roope merkkasi lähdön ja lähti menemään täyttä höyryä eteenpäin - eikä malttanut haistella ollenkaan. Painoi vaan pää viidentenä jalkana. Ryntäili molemmille sivuille edestakaisin ja hetken matkaa minun kehoituksesta malttoi seurata jälkeä. Siinä koheltaessa sitten kulmakin vedettiin suoraan ja jouduin sen palauttamaan jäljelle. Loppujälki sujui hieman paremmin, mutta edelleen kovasti koheltaen. Katsotaan ensi kerralla, josko Roope malttaisi käyttää nenäänsä paremmin ja rauhoittua työskentelyyn. Tarkoitus olisi taas viikonloppuna vetää koirille jäljet.
Tänään olikin sitten "nuorisolla" molemmilla eläinlääkärikäynnit varattuina. Roopelle aloitettiin siedätyshoito allergiaan ja Myy sai ensimmäisen rokotuksensa. Molemmilta sujui lääkärissäkäynnit erinomaisesti. Roope pääsee taas ensi viikolla uudestaan hakemaan seuraavaa siedätyshoitopistosta ja Myylle varattiin kuukauden päähän seuraava rokotusaika. Roopen kanssa kuljetaankin nyt 8 viikkoa tuolla eläinlääkärissä hakemassa pistoksia. Sen jälkeen vaihtuu pistosten väli 3-5 viikkoon ja ajattelin tässä vaihessa alkaa itse pistämään siihen tuota ainetta.
Ai niin, meinasi ihan unohtua Myyn mittoja laittaa:
12-viikkoismitat:
34,5cm ja 7,1 kg
13-viikkoismitat:
36cm ja 7,8 kg
Myy 13-viikkoa:
Myy 13-viikkoa:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti